Koko viikko on mediassa ällistelty valtiopäivien avajaisissa tapahtunutta äänestysfarssia. Eduskunnan puhemiehen "vaalissa" Sauli Niinistö sai vain 89 ääntä. Se riitti valintaan, koska ylitti enemmistön annetuista äänistä, mutta rikkoi konsensusprotokollan ja aiheutti suurta järkytystä.
Niinistöä vastaan syntynyttä kapinaliikettä on arvosteltu eduskunnan arvovallalla pelaamisesta ja hyväksyttyjen pelisääntöjen sivuuttamisesta. Valtiopäivien valinnat kun on ollut tapana tehdä etukäteen, jolloin varsinainen vaali on vain näytösesitys.

Obama on oppivuotensa aikana tuottanut enemmän pettymyksiä kannattajilleen kuin peloittanut vastustajiaan. Nyt lähes 60 % prosenttia amerikkalaisista katsoo Yhdysvaltojen menevän päin prinkkalaa. Joukossa täytyy olla paljon myös Obaman äänestäjiä ja entisiä kannattajia.

Eniten ärtymystä herättää, että Obama on pelastanut pankit ja finanssilaitokset satojen miljardien valtionlainoilla samalla kun asuntoja pakkohuutokaupataan entiseen tahtiin ja työttömyys pysyy korkealla.

Juutalaisten joukkomurhan symbolin Auschwitzin keskitysleirin vankien vapauttamisesta tuli keskiviikkona kuluneeksi 65 vuotta. Asia on ollut esillä ympäri maailmaa myös suomessa ja hyvä näin. On tapahtumia joita ei pidä unohtaa. Holokausti muistuttaa meitä asiasta jonka helposti unohdamme tai haluamme unohtaa - yksilön vastuusta. Loppujen lopuksi kaikista joukkomurhista ovat vastuussa tavalliset ihmiset, vaikka syyllisyys yritetään loppupeleissä kätkeä hirttämällä isot ja pienet fürerit.

Suomalainen yritysjohto tolkuttaa globalisaation autuutta ja ainoaa vaihtoehtoa. Yrityksemme ovat muka niin kansainvälisiä, että ne eivät enää juuriaan kaipaa. Siivet selässään ne liihottavat maailman turuille jos niitä ei täällä totella.
Harva on kuitenkaan maailmalla pärjännyt. Nokia käytti mahdollisuuksien ikkunan hyväkseen 90-luvulla, kun se muita kehittyneemmän teknologisen osaamisensa avulla valtasi matkapuhelinmarkkinat. Silloinkin sen tuotekehityksestä ja teknisesti vaativimmista puhelimista vastattiin Suomessa.

Suomen ehdokas Euroopan komissioon on joutunut – yllätys, yllätys –vaikeuksiin. Euroopan parlamentin kuulemisessa keskustan partiopoika Olli Rehn reputti. Ympäripyöreitä mitäänsanomattomuuksia esittänyt talouskomissaariehdokas ei vakuuttanut kuulijoitaan.

On ihan turha väittää, etteikö täysin asiallista, jopa tärkeää maahanmuuttoa- ja rasismia koskevaa kekustelua rajotettaisi rasistiksi leimaamisen pelosta. Esimerkkejä tästä on vaikka kuinka paljon.

Oikeusministeriö on vastaanottanut jonkun aikaa esityksiä oikeudenkäyntikulujen hillitsemiseksi sekä oikeudenkäyntien kestojen lyhentämiseksi. Muutokseen on tarvetta, sillä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on langettanut Suomelle useita seuraamuksia liian pitkäksi venyneistä oikeudenkäynneistä. Ehdotuksia on tullut monenlaisia. Minun lukemistani ei yksikään tule vaikuttamaan tarkoitetulla tavalla.

Pidän kuten varmaan useimmat muutkin itseäni liberaalina ihmisenä. Yritän elää niin kuin parhaaksi taidan ja annan muidenkin olla ja elää. Minua eivät häiritse naispapit eivätkä homoliitot, eivät absolutistit sen paremmin kuin alkoholistitkaan. Polttakoot ihmiset pilveä tai laukatkoon vieraissa jos haluavat.

Barrikadi-sivuillakin käsitellyn Mermaid-joukkovelkakirjalainan jälkipuinti on ollut omituisen vaisua huomioiden sen aiheuttamat kymmenien miljoonien, ellei reilun sadan miljoonan menetykset sijoittajille. Kaikkiaan lainaan sijoitettiin Suomessa noin 140 miljoonaa euroa. Nordean sutkeilla ja kattetttomilla lupauksilla markkinoimasta lainasta on tehty vasta joitakin kymmeniä rikosilmoituksia vaikka kärsijöitä on tiettävästi tuhatviisisataa.

Uusi vuosi on alkanut mutta entisin menoin. Mielenkiintoisin vuodenvaihteen uutinen tulee Islannista, jossa pankkiirien keinottelun takia konkurssin partaalle ajautunut maa pyristelee kansainvälisiä rahoittajia vastaan. Kun
Islannin presidentin perustuslaillisiin oikeuksiinsa vedoten kieltäytyi allekirjoittamasta lakiesitystä, jolla islantilaiset veronmaksajat olisi pantu pankkien tappioiden takuumiehiksi, se aiheutti kansainvälisen hälyn. Presidentin toiminta on yksintuumaisesti tuomittu meillä ja muualla.